HAUEN KALASTUS
| Luokka | Luukalat |
| Lahko | Lohikalat |
| Koko | Paino
0,8-3,0 kg (enintään 15-20 kg). Pituus 45-70 cm (enintään 120-140 cm). |
| Ikä | Enintään 25-30 vuotta. |
| Ravinto | Ensimmäisenä kesänä plankton, vesihyönteiset ja kalanpoikaset, myöhemmin kalat, vesilinnut ja sammakot. |
| Elinympäristö | Vesistöt, joissa on runsaasti kasvillisuutta ja matalia ranta-alueita. Elää yhtä hyvin kirkkaissa ja karuissa kuin sameissa ja rehevissä vesistöissä. |
| Lisääntymisaika | Heti järvien jäiden lähdön jälkeen, merellä huhti-toukokuussa, kun vesi alkaa lämmetä. |
| Pyyntitavat | Virkistyskalastus:
verkot (46 % saaliista), heitto- ja vetouistimet (27 %), katiskat
(20 %), syöttökoukut (2 %) ja rysät (2 %). Rannikon ammattikalastajat: verkot (54 %), rysät (30 %), syöttökoukut (15 %) ja uistimet (1 %). |
Lähde:Kalamiehen tietokirja, osa 1. WSOY 1989 sekä Kalatalouden keskusliiton internet-sivut
Hauella on vuoden aikana kaksi
selvää syöntihuippua; toinen keväällä kudun jälkeen, toinen syksyllä.
Keväällä on hyvä mahdollisuus tavoittaa isojakin
"haukimammoja" matalista lahdista. Kutuaikaan huhtikuun lopulta
jopa kesäkuun alkuun kutuhauet ovat painavimmillaan ja mahdollisuus
"kymppikerhoon" on suurempi, kuin muina vuodenaikoina. Kutuhauki
ei erityisesti ole hakemassa saalista, vaan ottaa oikeastaan vain ärsytyksestä.
Kun kutulahteen osuu oikeaan aikaan, saattaa saalis olla mahtava, mutta
mikäli olet liikkeellä väärään aikaan, ei kaloista ole tietoakaan.
Kudun jälkeen hauki ottaa todella aktiivisesti uistimeen ja saalis on
yleensä hyvä, mikäli vain osuu oikeille kalapaikoille. Kutenut hauki on
vain laiha ja huonolihainen, joten parasta onkin päästää hauki
takaisin kasvamaan.
Kesän lämmetessä isommat hauet lähtevät syvemmille vesille ja mahdollisuus suureen onkin heikompi. Rannoille jäävät "rantarosvot" ovat yleensä pieniä. Merellä kalastusalueellamme yleensä noin 1-1½ kg:n luokkaa. Hauen kalastus tällöin on kyllä hyvän sään sattuessa mukavaa ja yleensä saalistakin saadaan, mutta keskikoko on pientä. Tämä ajanjakso säistä riippuen osuu yleensä ajalle kesäkuun puoliväli-elokuun loppu.
Syksyllä vesien alkaessa jäähtyä, alkavat isommatkin hauet hakeutua matalille syyskutuisen silakan perässä. Tällöin alkaa hauen kalastajan paras aika, sillä hauet ovat todella hyvässä kunnossa "tankattuaan" kesän. Ja jos hauesta pitää ruokakalana, on se syksyllä parhaimmillaan. Ja kun syksy alkaa olla riittävän pitkällä, eli siinä lokakuun lopulla, alkaakin olla parempi lähteä meritaimenen perään.
Hauki ottaa syönnillä ollessaan vaikka kaljatölkkiin, jolloin onkin lähes sama, minkälaista uistinta sille tarjoaa. Mutta jos tilanne on se, että hauet vain seuraavat iskemättä uistimeen, lienee syytä vaihtaa taktiikkaa. Värilläkin on väliä; yleensä kannattaa aloittaa katsomalla taivasta ja valitsemalla väri sen perusteella... tai sitten jotain muuta. Vaikka olemme vuosia vieneet asiakkaita samoille vesille, emme kyllä vieläkään pysty etukäteen keromaan, minkä väri milloinkin on paras. Yleensä se löytyy kokeilemalla. Joskus jossain uistimessa ja värissä vain on se jokin.
Keväällä kutuhaukea tavoitellessa vaappu olisi hyvä, mutta hauen ollessa matalassa vedessä kaislantynkien keskellä, on helpompi valita jotain muuta. Erityisen tehokkaita ovat isot kalajigit ja ainoa tuntemamme toimiva ruohikkouistin Rapalan Minnow spoon. Kun kutu on ohi ja kalat löytyvät hieman syvemmästä, on syvemmällä uiva vaappu tai perinteinen lusikka hyvä valinta. Syksyllä taas on hitaasti uivien isojen vaappujen aika, vaikka kyllä haukea saa myös lusikalla.
Hauki onkin viime aikoina kokenut inflaation urheilukalastajien keskuudessa, sillä meritaimen ja lohi ovat vieneet kalastajat perässään. Omasta mielestäni hauki onkin urheilukalana aliarvostettu. Hauen kalastus on aktiivista ja palkitsevaa puuhaa. Näin oppaan kannalta hauki on siinä mielessä hyvä, että sitä saa ympäri vuoden ja saalisvarmuus on lähes 100 %. Hauen kalastus on aktiivista puuhaa ja sopii myös vähemmän kalastaneille.
Tervetuloa kanssamme haukea kalastamaan.
